torstai 28. joulukuuta 2017

THANKFUL

Ensimmäistä kertaa vuosiin olen vapaalla välipäivien ajan ja saan keskittyä akkujen lataukseen loppuvuoden. Tuntuu hyvältä jättää taakse vuosi 2017 joka on ollut elämäni onnellisin ja samalla surullisin vuosi. Tuntuu hyvältä kääntää sivua ja aloittaa pian vuosi 2018 ja katsoa mitä hyvää se tuo tullessaan.

Nämä muutamat viimeiset päivät aion viettää lepäillen mutta myös pyhittäen aikaa läheisilleni. Haluankin kiittää heitä tästä vuodesta. Siitä, että he ovat olleet läsnä jakamassa ilot ja surut. Vuosi on ollut erittäin tunnerikas ja olen liikuttunut siitä miten läsnä perheeni ja ystäväni ovat olleet. On rikkaus olla näin hienojen ihmisen ympäröimänä.


Kiitos myös teille lukijoille hienosta vuodesta blogin puolella. Kiitos kun jaksatte seurata, kommentoida ja olla läsnä elämäni kiemuroissa. Blogini täytti muutama päivä sitten 9 vuotta mikä tuntuu ihan älyttömältä! Vuodet ovat menneet niin nopeasti ja olen kasvanut blogini aikana teinistä aikuiseksi. Kiitos, että teette tästä niin kivaa. Toivon kaikille iloa, onnea ja rakkautta vuodelle 2018, let's make it a good one! 

maanantai 25. joulukuuta 2017

HYVVÄÄ JOULUA!

Lumiset terveiset täältä Oulusta missä olemme viettämässä tuttuun tapaan joulua. Jouluaattoa vietimme eilen koko kuuden hengen perheemme voimin ja nautimme herkullisesta joulupöydästä ja toistemme seurasta. Joulumme on joka vuosi aika samanlainen mutta joka vuosi se on todella onnistunut joten miksi sitä muuttamaan toimivaa konseptia.


Ihanaa, rauhallista joulunaikaa. Nauttikaa läheistenne seurasta, se ei ole itsestäänselvyys!  

torstai 21. joulukuuta 2017

I DO

Seisoin isäni kanssa kirkon eteisessä ja oloni oli rauhallinen. Kaikkea muuta kuin mitä olin ajatellut sen olevan. Olin kuvitellut tämän hetken monesti päässäni ja ihmettelyt miten ikinä tulen pystymään kävelemään niin pitkän matkan alttarille ilman, että romahdan liikutuksesta. Pahin pelkoni oli, että itkisin niin paljon, että en saisi sanottua mitään. Olin myös kuullut kavereiltani, että heitä jännitti hääpäivänään niin paljon, että ei edes itkettänyt ja, että jälkikäteen he eivät muistaneet vihkimisestä mitään.

 Lasiovet olivat vielä kiinni mutta kaasoni olivat jo menneet sisälle. Oloni oli edelleen rauhallinen ja onnellinen. Tässä mun kuului olla, isäni oikealla puolella, kävelemässä kohti tulevaa aviomiestäni.

Emme halunneet kirkkoon perinteistä urkumusiikkia vaan olimme pyytäneet ystävämme pikkusiskon laulamaan kirkkoon sekä Vantaan musiikkiopistosta pianistin soittamaan flyygeliä. Ovet avautuivat ja alkoi kuulua Elvis Presleyn Can't help falling in love -kappale.


Näin jo kaukaa, että Joonas oli jännittynyt ja samalla liikuttunut siinä missä hän minua odotti. Kun pääsin Joonaksen vierelle hän tärisi niin, että pidin hänen kädestään lopulta kahdella kädellä kiinni ja yritin rauhoitella. Nopeasti hän rauhoittukin mutta taisi tuo yksin odottelu olla aika jännittävää.

Itse vihkiminen meni aika nopeasti, koska olimme toivoneet ettei pappi puhuisi henkilökohtaisesti meistä sillä koimme, että emme tarvitse meille tuntematonta ihmistä kuvailemaan meitä. Meistä saimme kuulla hääjuhlassamme toisiltamme ja läheisiltämme.

Yksi kaasoistani luki ääneen Ruutin kirjasta ruotsiksi. Siinä on mielestäni kauniita ajatuksia.

"Tvinga mig inte att lämna dig och vända tillbaka från dig. Ty dit du går vill också jag gå, och där du stannar vill också jag stanna."

Myöskin Joonaksen bestman lausui perinteisen kertomuksen uskosta, toivosta ja rakkaudesta. Tämä saa minut jokaisissa häissä liikuttumaan ja on kyllä oikea klassikko.

Meidän vihkimisen piti alunperin olla täysin suomeksi mutta pappi sattui olemaan ruotsinkielinen ja hänen ehdotuksestaan pidimme sitten kaksikielisen vihkimisen vaikka pelkäsin, että siitä tulee kauhea sillisalaatti. Olin kuitenkin päättänyt jo, että haluaisin sanoa mielummin "Tahdon" kuin pelkästään "Ja", joten suurin osa vihkimisestä taisi kuitenkin olla suomeksi.


Meidät vihittiin elokuussa Johanneksenkirkossa joka sijaitsee aivan kivenheiton päässä kodistamme ja osittain siksi se tuntui luontevalta valinnalta vihkipaikaksi. Kävelemme päivittäin kirkon ohi ja vuosien saatossa olemme molemmat ihastuneet kirkon ulkonäköön. Muuttaessani Ullanlinnaan vuonna reilu viisi vuotta sitten en pitänyt ollenkaan Johanneksenkirkosta. Mielestäni se oli jotenkin tosi rajun näköinen kirkko. Gootti. Sitä tyyliähän se arkkitehtuuri edustaakin.

Kun tulimme ulos kirkosta seisovat vieraamme molemmilla puolilla ovia. Kaasot olivat ojentaneet koreista paperisia tötteröitä jotka olivat täynnä ruusunterälehtiä ja eukalyptuksen lehtiä. Nämä korvasivat meillä riisin. Tötteröt olivat Romeo & Julia -kirjan sivuista tehtyjä.


Kuvat: Satu Mali

maanantai 18. joulukuuta 2017

Joulu tuli taloon

Tänä vuonna meidän ei ollut tarkoitus laittaa joulukoristeita saati sitten joulukuusta kotiin. Vietämme joulua tuttuun tapaan vanhemmillani Oulussa joten joulukuuselle ei tule aattona käyttöä ja siksi olin jo päättänyt, että skipataan se tänä vuonna. Mieleni kuitenkin muuttui kun näin Alexan joulukuusen, #christmastreegoals.

Etolasta löysimme lumisen joulukuusen koristamaan meidän olohuonettamme. Kerrankin oli hyötyä olla näin myöhään liikkeellä sillä maksoimme kuusesta (johon kuului valot) ja koristeista yhteensä alle 60€. Joulukuusen alla odottelee nyt lahjamme, kunnes pakkaamme itsemme ja tavaramme autoon lauantaina ja aloitamme matkan kohti Oulua.


Tänä vuonna olen erittäin tyytyväinen joululahjoihin joita olen ostanut perheelleni. Joululahjojen ostamisen lomassa olen myös vahingossa muistanut itseäni ja tarkoitus olikin säästää tämä oranssi laatikko kuusen alle mutta en vain pystynyt olemaan tästä hattarasta erossa. Vaaleanpunainen Louis Vuitton Twist MM -laukku. Olen tänä vuonna ihastunut pastelliväreihin ihan uudella tavalla ja tämä laukku on todella käytännöllisen mallinen. En voisi olla tyytyväisempi omaan joululahjaani. Minulta minulle.

lauantai 9. joulukuuta 2017

It's the most wonderful time of the year

Miksi joulukuu on ihanaa aikaa:

⛄ Joululahjojen metsästys. Minusta on ihanaa kierrellä kauppoja ja etsiä läheisilleni joululahjoja. Tämä ei tosin rajoitu pelkästään joulukuuhun sillä saatan ostaa lahjoja jo kesällä jos jokin sopiva asia osuu kohdalle. Nautin kuitenkin nimenomaan jouluaikaan kaupoissa kiertelystä kun kaikkialla on kauniita koristeita ja tykkään sesonkituotteista joita myydään joulun alla.

⛄ Jouluvalot. Tänä vuonna Helsingin keskusta on täyttynyt ennätysmäärästä jouluvaloja ja useat kadut ovat niin kauniita. Ihana piristys tähän pimeyteen. Yksi ilta kiinnitin huomiota siihen, että Fredrikinkadulla ei ole valoja joten toivottavasti ensi vuonna jouluvalot yltäisivät tänne meille Punavuoreenkin asti. Työskentelen keskustassa joten onneksi saan kuitenkin ihailla jouluvaloja päivittäin.

⛄ Jouluntoivotukset. Minusta on ihanaa kun törmää ystäviin ja tuttuihin ja toivotetaan hyvää joulun odotusta. Myös tuntemattomien toivotukset lämmittävät mieltä.

⛄ Glögi. Tänä vuonna olen juonut todella vähän glögiä mutta ahh, se on niin hyvää. Joudun odottamaan kuuman juoman kanssa vielä hetken sillä minulta poistettiin eilen kaksi viisaudenhammasta.

⛄ Kynttilät. Joulukuussa tulee poltettua paljon kynttilöitä kotona. Ostin niin ihania tuoksukynttilöitä Jenkeistä Bath & Body worksista, että huhhuh!

⛄ Joulumusiikki. Tänä vuonna myös itsenäisyyspäivään liittyvä musiikki. Täällä oltiin niin tippa linssissä kun kuunneltiin Finlandia hymniä ja jääkärimarssia.

⛄ Tuomaan markkinat. Harvoin ostan mitään mutta joka vuosi tulee fiilisteltyä silti.


Takki ja sukat &Other Stories // Huivi Acne Studios // Laukku Valentino // Kengät Louis Vuitton

Ihanaa joulunodotusta teille ihanat lukijani!  

keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Minun Helsinkini

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille! Tänään olo on todella kiitollinen ja ylpeä tästä hienosta maasta jota kotimaaksemme saamme kutsua. Kiitollinen siitä, että isovanhempamme ja heidän vanhempansa ovat taistelleet itsenäisyytemme ja rauhamme puolesta. Terveisiä pilvenreunoille, että meillä on asiat täällä aika hyvin.

Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi kävelin tänään rakkaan kotikaupunkini läpi ja päätin kuvata teille suosikkipaikkojani. Muutama suosikki jäi kuvaamatta mutta listaan ne kuitenkin tähän postaukseen.


Korkeavuorenkatu & Ullanlinna


Ullanlinna vei sydämeni täysin mukanaan viisi vuotta sitten kun sinne muutin. Toki kaupunginosa oli tuttu jo lapsuudesta asti mutta en ollut ikinä viettänyt siellä paljoa aikaa. Korkeavuorenkatu on mielestäni yksi Helsingin kauniimpia katuja. Pienet putiikit, kauniit rakennukset ja mäkinen tie, ne tekevät kadusta niin tunnelmallisen. Vihkikirkkomme sijaitsee myös juuri tämän kadun varrella.

Stockmann


Helsingin keskustan lippulaiva Stockmann on ehdottomasti suosikkiostospaikkani koko kaupungissa. On ihanaa löytää niin monta asiaa saman katon alta. Stockan muistot ulottuvat myös kauas lapsuuteeni ja olihan se myös työpaikkani yli seitsemän vuoden ajan. Tästä syystä paikka tuntuu minulle todella kotoisalta ja minun on mahdoton selviytyä tästä talosta läpi nopeasti, niin paljon tuttuja täällä on töissä edelleen. Voin myös sanoa, että tunnen nämä 10 kerrosta (+ useammat henkilökunnankerrokset) kuin omat taskuni. Olisi kamalaa jos jokin päivä Stockmannia ei enää olisi.

Esplanadi & Strindberg


Espa on myös yksi kauneimpia katuja täällä. Tykkään istua ikkunapöydässä Strindbergillä ja syödä aamupalaa jota tarjoillaan muuten koko päivän!

Näiden paikkojen lisäksi sydäntä lähellä ovat ehdottomasti Eira ja Lauttasaari! Lauttasaaressa sijaitsee myös mun Happy place jonne menen usein kuin maailma tuntuu kaatuvan päälle. Myllykallion lintutorni sijaitsee Lauttasaaressa aivan lapsuudenkotini takana. ♥


Onnea satavuotias Suomi! ♥ Tänään katson linnanjuhlat ja aiomme myös mennä katsomaan ilotulitusta tähtitorninmäelle. Rauhallista iltaa teille!

lauantai 2. joulukuuta 2017

MY GIRLS

Mä olen onnekas, että olen siunattu niin monella hyvällä ystävällä. Kaasoina minulla oli niistä neljä. Parhaat ystäväni. Kaikki niin erilaisia mutta kaikki minulle niin rakkaita. Kaksi olen tuntenut ala-asteen ensimmäiseltä luokalta asti ja kahteen tutustunut vasta aikuisiällä. Olen niin onnellinen, että juuri he ovat sattuneet polulleni elämässä.


"Friendship isn't about who you've known the longest. It's about who walked in to your life, said "I'm here for you" and proved it." 

"There are friends, there is family, and then there are friends that become family."

"I Hope we're friends until we die. And then I hope we stay ghost friends and walk through walls and scare the shit out of people."


Toivon näille tytöille pelkkää hyvää elämässä. He ansaitsevat sen. En malta odottaa, että ensi kesänä saan olla Ainon kaaso. Toivottavasti myöhemmin myös muiden. 

Kuvat: Satu Mali